The matka - omin päin kaukomaille

Matka-aiheisella kirjalla jatketaan. Vuorossa on Merja Pyhälän The matka - omin päin kaukomaille. Olen ostanut kirjan varmaankin neljä-viisi vuotta sitten heräteostoksena ja nyt se on tullut viimein tarpeeseen! Teos on opas pidempiaikaiselle matkalle kirjailijan ja hänen miehensä näkökulmasta. Kirja on jaettu kolmeen isompaan osaan: Ennen matkaa, Matkan aikana ja Matkan jälkeen, sisältäen tietoa kaikesta mahdollisesta matkavakuutuksesta erilaisiin WC-kulttuureihin.

Kirjan viihteellisintä puolta ovat Pyhälän ja hänen miehensä lukuisat kokemukset ja kommellukset heidän 10 kuukautta kestäneeltä maailmanympärysmatkaltaan. Pariskunta matkusti Aasiassa, Australiassa ja Yhdysvalloissa, mutta suurin osa makupaloista on Aasiasta ja varsinkin Intiasta.

Merja Pyhälä: The matka - omin päin kaukomaille. Tammi 2005. 217s.

Mitään sinänsä mullistavia neuvoja kirja ei sisällä henkilölle, joka on aiemminkin matkustanut tai lukenut siitä. Toisaalta lukiessani kirjaa, muistin jälleen, että minun pitäisi tarkistaa matkavakuutukseni ehdot ja luultavasti pidentää sen kestoaikaa, asia, jota tulen varmaankin vasten parempaa tietoani lykkäämään viime hetkille saakka. Ehkäpä tiedollisesti parasta antia on Ennen matkaa -osio, jossa kerrotaan perinteisten Mitä mukaan matkalle? yms. lisäksi mahdollisuuksista matkata menettämättä työpaikkaansa (esimerkiksi vuorotteluvapaa), muistutetaan asuntoon liittyvistä velvollisuuksista ja kerrotaan eri lentoyhtiöiden maailmanympärilentopaketeista. Varsinkin maailmanympärysmatkasta haaveilevat saavat varmasti kirjasta hyviä vinkkejä ja neuvoja.

Matkaoppaita sylin täydeltä

Tiedänpä muutaman ihmisen lukevan matkaoppaita aivan huvin vuoksi, heillä ei ole siis suunnitelmissa matkustaa ainakaan lähitulevaisuudessa kirjan kohteeseen. Jos itse haluan nojatuolimatkailla, luen mieluummin vieraaseen maahan sijoittuvaa kirjaa, matkaoppaiden lueskeleminen ilman matkaa tuntuu turhauttavalta. Onneksi minulla on syksyn aikana ollut hyvä syy tutustua niihin, ilman turhautumisen tunnetta!

Ottaisin mielelläni yhteiskuvan lukemistani matkaoppaista, mutta suurimman osan olen lainannut kirjastosta ja joutunut ne sinne jo palauttamaan. Olen ostanut omaksi kaksi Lonely Planetin opusta: Thailand's Islands & Beaches sekä Vietnam, Cambodia, Laos & the Greater Mekong.

Lisäksi kirjaston kautta olen lukenut Rough Guideja, Footprinttiä, Tammen Näe ja koe,
Suomalaista Matkaopasta sekä Mondon matkaopasta.

Englanninkielisistä suosikkini on ehdottomasti Lonely Planet. Kirjoitustyyli on matkaopasmaisen asiallista, mutta välillä sanoilla leikitellään, mikä tekee kirjoista viihdyttävääkin luettavaa. Lisäksi jokainen pikkuruinen saari taikka kyläpahanen ravintoloineen, baareineen ja majoitusvaihtoehtoineen on esitelty, ah sitä tiedonmäärää!

Rough Guidetkin ovat ihan mukiinmeneviä, mutta Footprintistäen erityisemmin innostunut. Opassarja ei tuo mitään uutta matkaoppaiden maailmaan. Lukija saa kyllä niistä tarvittavat tiedot, mutta kun valittavana on parempiakin vaihtoehtoja, miksi ei valitsisi niitä?

Suomenkielisistä oppaista pidän Mondosta sekä Suomalaisesta Matkaoppaasta. Molemmissa kirjoittajien persoonallisuus pääsee hyvin esiin, jälleen siis myös viihdyttävää luettavaa. Suomalaisen Markus Lehtipuu on erinomainen kirjoittaja ja Mondon opasta värittävät kirjailijoihin tai paikallisiin asukkaisiin liittyvät kiehtovat tarinat. Thaimaa-opas alkaa Mikael Perssonin hekumoinnilla paluusta Mangotaivaaseen, ja melkein itsekin tunsin riippuvani riippumatossa tuore, mehukas mango kädessäni. Myöskin katsaus bangkokilaisen "baaritytön" elämään oli kiinnostavaa luettavaa.

En erityisemmin pidä Tammen Näe ja koe -sarjasta. Minulla on myös sarjaan kuuluva Lontoo-opas ja nyt olen lukenut vanhempieni Vietnam-opasta. Ensinnäkin kirja on nidottu huonosti, se on vaikea avata ja juuri kun olet saanut oikean sivun esiin, kirja pongahtaa takaisin kiinni. Tätä ei todellakaan voi lukea syödessä! Toisekseen, opas lähinnä vain listaa eri kaupunkien nähtävyyksiä ja ravintoloita. Jollekin tällainen opas voi sopia, varsinkin jos toiveena on juosta nähtävyydestä toiseen, mutta itse kaipaan matkaoppaalta myös tunnelmointia, tarinoita sekä syvällisempää pohdintaa kohteen luonteesta.

Tässä aika pikainen katsaus matkaoppaisiin yleisesti ottaen. Jos haluatte jostakin kuvissa esiintyvästä oppaasta yksityiskohtaisemman arvioinnin tai muuta tietoa, kertokaa ihmeessä

Joulukuu tule jo!

Olenkin jo muutamaan kertaan maininnut, että joulukuussa lähden vajaan kolmen kuukauden reissulle. Matkaan lähden ystäväni kanssa ja matkakohteena 17.12.2011-2.3.2012 välisenä aikana on Kaakkois-Aasia! En malttaisi millään odottaa, päätimme matkasta jo viime syksynä ja ensimmäiset lennot ostimme viime maaliskuussa, joten odottavan aika on ollut todella pitkä. Onneksi kesällä oli niin paljon kivaa ohjelmaa sekä kiirettä töissä, että matkaa ei kerinnyt paljoa miettiä, mutta nyt syksyllä, tuntuu että matka pyörii koko ajan mielessä. Asiaa ei todellakaan auta se, että olen aloittelemassa graduni kirjoittamista tällä hetkellä. Huomaan eksyväni aivan liian usein Lonely Planetin Thorn Tree-foorumille kun pitäisi etsiä lähdemateriaalia graduuni...

Jos ette muuten ole vielä vierailleet kyseisellä foorumilla ja olette lähdössä matkalle tai haluatte muuten vain tutustua eri maihin, suosittelen Thorn Treetä lämpimästi. Jokaisesta maailman maasta keskustellaan ahkerasti ja saat ajantasaista infoa pienimmänkin saaren aktiviteeteistä tai bungaloweista. Tämä tosin tekee foorumista myös erittäin koukuttavan, mikä ei ainakaan itseni tapauksessa ole ainoastaan hyvä asia.

Matkamme sisältää seuraavat kohteet:

Hong Kong 17-21.12.2011 (Kuva Wallcoo)

Vietnam 21.12.2011-11.1.2012 (Kuva The Vietnam Tours)

Thaimaa 12.1.-2.3.2012 (Kuva National Geographic)

Olen itse vieraillut aikaisemmin vain Thaimaassa, neljänä talvena perheeni kanssa. Olemme olleet perinteisissä turistikohteissa: Phuketissa, Ko Samuilla ja Khao Lakissa. Nyt tarkoituksenamme on matkustaa junalla maata ristiin rastiin, joten tuntuu melkeinpä kuin menisin maahan ensimmäistä kertaa! Muutenkin tuntuu siltä, että Thaimaa jakaa ihmiset kahtia: osa rakastuu maahan ja haluaa sinne aina uudestaan ja uudestaan ja osa ei niinkään innostu. Itse kuulun ehdottomasti ensimmäiseen ryhmään, tuntuu kuin aika Thaimaassa pysähtyisi ja keho vain lilluisi jossain täydellisen rentoutumisen rajamailla. Hmm, saa nähdä kuinka rentoutuneelta tuntuu sitten kun on istunut 10 tuntia junassa ja sen jälkeen kaksi tuntia lautalla :) Toisaalta matkan rasitukset on helppo karistaa rentoutumalla halvempaakin halvemmassa hieronnassa!

Postailen tulevaisuudessa varmasti paljon reissuun liittyviä asioita, mutta haluaisin kuulla oletteko te käyneet kyseisissä maissa ja mitä piditte? Varsinkin Vietnamista kuulisin mielelläni lisää, sillä siellä ei ole vielä hirveän moni ainakaan omasta tuttavapiiristäni käynyt. Lisäksi jos tiedätte tai kirjoitatte maihin liittyvistä blogeista, ilmiantakaa ne! Olisi mielenkiintoista lukea muiden kokemuksista.

Oppikirja kuolleiden käsittelyyn

Sitten ensimmäiseen kirja-arvosteluun! Viime viikolla luin John Ajvide Lindqvistin teoksen Kuinka kuolleita käsitellään. Kirja alkoi erittäin lupaavasti, Tukholmaa piinannut helleaalto pahenee, ilma sähköistyy eivätkä sähkölaitteet suostu enää sulkeutumaan. Sitten Pim! ja ilmiö on poissa, mutta sen seurauksena kaikki Tukholman seudulla kaksi kuukautta sitten kuolleet ihmiset heräävät henkiin. Tai henkiin ja henkiin, aikamoisilta aivottomilta kulkijoilta he vaikuttavat, mielenkiintoisena yksityiskohtana tosin se, että henkiinheränneiden ainoana haluna on päästä kotiin.

John Ajvide Linqvist: Kuinka kuolleita käsitellään. Gummerrus 2010. 400 s.

Kirja alkaa todella mielenkiintoisesti. Tapahtumien kulkua seurataan minuutti minuutilta neljän eri minäkertojan avulla, joiden elämästä läheinen henkilö on kuollut kahden kuukauden sisällä. Lindqvist pitää tarinan hyvin otteessaan ja ainakin minä halusin ahmia kirjaa eteenpäin tietääkseni mitä henkiinheränneet ovat. Ihmisiä, pelkkiä kuoria vai jotain siitä väliltä? Miksi he eivät pysty kommunikoimaan normaalisti? Pidätteleekö jokin tuntematon voima heidän sieluaan saaden heidät vaikuttamaan pelkiltä käveleviltä ruumiilta? Miksi he ylipäätänsä heräsivät?

Kirjan loppu onkin minulle suuri pettymys. En yleisestikään ottaen pidä avoimista lopuista ja tämä loppu ei vastannut yhteenkään esittämääni kysymykseeni. En erityisemmin vakuuttunut Floran teorioista, lähinnä Annan ajatukset taisivat osua yksiin omieni kanssa. Kirjan loputtua olo oli hieman tyhjä, sillä tavallaan kirja oli ollut erittäin hyvä ja tunnelma intensiivinen, toisaalta tuntui että olin lukenut vain parin päivän katsauksen mitä tapahtuisi jos kuolleet heräisivät. Miten läheiset, poliitikot, yhteiskunta ja media heränneisiin suhtautuisivat. Luulenpa tämän olleen kirjailijan tarkoituskin, mutta MINÄ olisin halunnut tietää mitä kuolleet todellisuudessa olivat!

Mitä mieltä muut kirjan lukeneet ovat? Tyydyttikö loppu teitä? En ole tutustunut Lindqvistin muihin teoksiin, mutta muista blogeista olen lukenut, että Ystävät hämärän jälkeen loppu jää myös valjuksi. Enpä tiedä uskallanko tarttua kirjaan, sillä pettymys on suurempi jos muuten hyvän kirjan loppu ei tyydytä, kuin jos keskinkertainen kirja osoittautuu lopussa huonoksi.

Matkoja ja kirjoja

Mukavaa, ainakin yksi ihminen on kommentin perusteella löytänyt blogiini! En ole mikään blogien suurkuluttaja, joten en tiedä pitäisikö jo nyt alkaa "tositoimiin" eli bloggaamaan itse asiasta. Itse ajattelin vielä tämän tekstin kuitenkin omistaa blogini ja itseni esittelylle, toivottavasti ette kyllästy!

Matkailu on ollut aina lähellä sydäntäni ja nautin kaikenlaisista kohteista. Viihdyn hyvin rantalomalla tekemättä viikkoon tai kahteen mitään (tämä antaa myös mainion tilaisuuden edetä lukemista odottavien kirjojen listalla!). Pidän myös kaupunkilomista, sisälsivät ne sitten shoppailua, kulttuuria, nähtävyyksiä taikka vain kahvilassa istumista ja ihmisten katselua. Viihdyn myös erilaisilla aktiviteettilomilla.

En myöskään arvostelisi tai kategorioisi ihmisiä vain sen mukaan, miten he matkansa hoitavat: olen käynyt koko pienen nuoruuteni pakettimatkoilla vanhempieni kanssa. Viimeaikoina matkani ovat lähinnä keskittyneet ystävieni tapaamiseen maailmalla, en edes muista koska viimeksi olisin yöpynyt hotellissa. Olen ollut itse vaihdossa (kuulette siitä myöhemmin lisää), joten olen käynyt moikkaamassa vaihtoystäviäni sekä myös ystäviäni Suomesta, jotka ovat olleet vuorostaan vaihdossa. Aiemmin mainitsemani vajaan kolmen kuukauden reissu (myös siitä tulette kuulemaan) tulevana talvena tulee taasen olemaan reppureissu. Täten monenlaiset eri matkustusmuodot ovat minulle tuttuja ja mielestäni niissä kaikissa on hyviä puolia.

Myöskin kirjojen suhteen olen melko kaikkiruokainen, niin laadun kuin genrenkin suhteen. Näin äkkiseltä vain perinteiset dekkarit tulevat mieleeni ei niin houkuttelevana luettavana. Olen niitäkin jokusen lukenut enkä sinänsä inhoa niitä, mutta tuntuu että kun on lukenut yhden, on lukenut ne kaikki. Mutta odotettavissa on siis suhkot monenlaisen kirjallisuuden puimista. Tänä syksynä olen lisäksi lukenut erityisen paljon matkaoppaita, joten asiaa tulee riittämään niistäkin.

Tervetuloa Kirjamaista matkailua pariin!

Olen parin päivän ajan tutkiskellut netissä kirjablogeja saadakseni inspiraatiota uusien kirjojen hankintaan. En ole aiemmin tiennytkään netin vilisevän laadukkaita kirjablogeja ja huomaamattani aloin haaveilla omasta blogistani. Toisaalta mietin, mitä uutta voisin tarjota kirjablogien maailmaan? Varsinkin kun opiskelut ja muut menot vievät suuren osan ajastani enkä kerkeä lukea läheskään niin paljon kuin haluaisin. Monet lukemani bloggarit esittelivät lähes päivittäin lukemansa kirjan, minulta ei riittäisi rahkeita näin kunnioitettavaan tekoon. Sitten, eilen yöllä, juuri ennen nukahtamista sain idean, entäs jos yhdistäisin matkailun ja kirjat? Matkailisin kaiken aikaa, jos rahatilanteeni sallisi. Lukisin enemmän, jos aikani sallisi. Voisinko yhdistää kaksi intohimoni kohdetta, joista yksin ei tunnu minun rahoillani ja ajankäytölläni olevan tarpeeksi täytettä blogiin? Tunsin itseni erittäin ovelaksi ja päätin ryhtyä tuumasta tekoon! Nyt täytyy vain toivoa, että on myös muita ihmisiä, jotka rakastavat niin matkailua kuin kirjojakin ja blogini löytäisi oman lukijakuntansa.

Loppuun vielä esittely siitä, mitä voitte odottaa Kirjamaiselta matkailulta. Tarkoitukseni on kommentoida matkailua ylipäätänsä, mielenkiintoisia kohteita, reittejä ja näkökulmia sekä sen lisäksi omia menneitä ja tulevia matkojani. Olenkin lähdössä tulevana joulukuuna pidemmälle, vajaan kolmen kuukauden reissulle, joten sen suunnittelusta ja intoilusta riittää paljon kirjoitettavaa! Kirjaosio on perinteistä kirjabloggailua, mitä kirjoja olen lukenut, haluaisin lukea ja mitkä ovat tehneet vaikutuksen vuosien saatossa. Yritän lisäksi yhdistää matkailun ja lukemisen kirjoittamalla matkaoppaista, vieraisiin kulttuureihin ja maihin kohdistuvista kirjoista sekä hyvästä matkalukemisesta.

Tervetuloa siis blogini pariin ja toivottavasti viihdytte!